Korkoa korolle

Julkaistu: 7.3.2019 Päivitetty: 7.6.2022

Yksinkertaistettuna korkoa korolle -ilmiö eli koronkorko tarkoittaa sitä, kun pääomaan lisätty korko alkaa kasvamaan korkoa. Ilmiö on todella merkittävä – ei kai Albert Einstein olisi muuten kutsunut sitä maailman kahdeksanneksi ihmeeksi?

Korkoa korolle -ilmiön tai efektin teho tulee parhaiten esille pitkällä aikajaksolla, kun koronkorko alkaa kasvamaan eksponentiaalisesti. Juuri tästä johtuen ilmiötä kannattaakin alkaa hyödyntämään mahdollisimman aikaisin – niin säästämisessä kuin sijoittamisessakin.

Laskuria kokeilemalla huomaat, että ajalla on todella suuri merkitys ilmiössä. Tuotto kasvaa yhä jyrkemmin eli eksponentiaalisesti, mitä pidempi aika säästetään.

Korkoa korolle -ilmiön vastakohtana voi pitää yksinkertaista korkoa. Yksinkertaisessa korossa kertynyttä korkoa ei lisätä pääomaan ja korko lasketaan ainoastaan kulloiselle pääomalle.

Ilmiön periaate

Oleellista korkoa korolle -ilmiön (englanniksi compound interest) hyödyntämisessä on aloittaminen mahdollisimman varhain. Jos kyseessä on esimerkiksi kuukausittainen sijoitus rahastoon, kannattaa sijoittaminen aloittaa mielellään jo lapsena. Sijoitettava summa voi luonnollisesti olla aina tilanteeseen sopiva.

Koskaan ei kuitenkaan myöhäistä aloittaa efektin hyödyntämistä. Periaate onkin yksinkertainen: tärkeintä on aloittaminen.

Rahastot päihittävät pankkitilit

Erityisesti matalien korkojen aikana pankin käyttötili (ja myös säästötili) on huono vaihtoehto rahojen säilyttämiseen. Tällöin ei päästä käytännössä hyödyntämään korkoa korolle -ilmiötä ollenkaan.

Hyviä vaihtoehtoja ovat sen sijaan erilaiset rahastoihin sijoittavat kuukausisäästösopimukset. Yksi suosituimmista kuukausisäästöä tarjoavista palveluista on Nordnet, mutta muitakin vaihtoehtoja on.

Kuukausisäästössä sijoitetaan valittuihin rahastoihin haluttu summa kuukausittain. Kun osakemarkkinoiden pitkän aikavälin keskimääräinen tuotto on 7 %, on mahdollista hyödyntää korkoa korolle -efektiä huomattavasti paremmin. Kuten aina sijoittamisessa, kannattaa aina pitää mielessä sijoittamiseen liittyvät riskit.

Pankkitilin korkoa merkittävästi korkeammalla tuottopotentiaalilla voidaan joka tapauksessa saada todellinen hyöty irti maailman kahdeksannesta ihmeestä.

Kaava

Korkoa korolle kaavassa korkokanta p on korko desimaaleina, eli esimerkiksi 0,07. Korkojaksot n määritellään jaksoissa per vuosi, eli esimerkiksi kuukausittaisille jaksoille luku olisi 12.

Kuvan kaava sopii tilanteisiin, jossa lisäsijoitusta tai -talletusta ei tehdä, vaan lasketaan ainostaan alkupääoman kasvua koronkoron vaikutuksella.

Esimerkiksi kuukausittaisia tai neljännesvuosittaisia lisäsijoituksia tai -talletuksia tehdessä muodostuu kaavasta monimutkaisempi.

Huomaatkin varmasti, että käyttämällä kaavaa saat eri tuloksia, kuin laskurillamme. Tämä johtuu juurikin siitä, että laskurissa voit määritellä kuukausittaisen lisäsijoituksen ja sille lasketaan korko aina jakson alussa tai lopussa, riippuen valinnasta.

Esimerkki korkoa korolle -ilmiöstä

Koska ajalla on merkittävä vaikutus korkoa korolle -efektissä, otetaan esimerkki, jossa käytetään kahta eri ikäisinä rahastosäästämisen aloittavaa henkilöä: Markus on 25-vuotias ja Hilkka 45-vuotias.

1. Markus ja Hilkka keräävät eläkepottia ja oletetaan, että he jäävät eläkkeelle 65-vuotiaina. Markuksen säästöaika on siis 40 vuotta ja Hilkan 20 vuotta.
2. Molemmat aloittavat rahastosäästämiseen Nordnetissä 1000 euron alkusijoituksella ja tekevät kuukausittaisen 50 euron lisäsijoituksen.
3. Markuksen rahastoihin sijoittamat rahat ovat yhteensä 24 000 euroa (1000 + 40 × 12 × 50). Hilkan sijoitukset ovat vastaavasti 13 000 euroa (1000 + 20 × 12 × 50).
4. Käytetään tuottoprosenttina 5 %, joka on hieman maltillisempi tavoite, kuin osakemarkkinoiden pitkän aikavälin keskimääräinen tuotto.

Käyttämällä laskuriamme saamme Markuksen 40 vuoden sijoitusten tulokseksi noin 83 977 euroa. Vastaavasti Hilkan sijoituksista muodostuu noin 23 350 euron eläkepotti.

Vaikka Markuksen rahastoihin sijoittamat rahat ovat luonnollisesti hieman suuremmat, kuin Hilkalla, on ero lopullisessa eläkepotissa merkittävästi suurempi.

Samalla alkupääomalla kuin esimerkissämme, mutta ilman kuukausittaista lisäsijoitusta, tulokset olisivat:

• 10 vuotta: noin 1647 euroa.
• 20 vuotta: n. 2713 euroa.
• 30 vuotta: n. 4468 euroa.
• 40 vuotta: n. 7358 euroa.
• 50 vuotta: n. 12119 euroa.

Tuloksista voidaan helposti päätellä, kuinka jo kohtalaisella alkupääomalla korkonkorko näyttää voimansa. Säästöt jopa moninkertaistuvat pidemmillä aikajaksoilla.

Excel-pohja

Kuten aina omasta säästämisestä ja sijoittamisesta, myös omista korkoa koroille -laskuista kannattaa tehdä Excel-taulukko. Tässä tapauksessa voit Excelin (tai esimerkiksi LibreOfficen) avulla laskea nopeasti lisäsijoitusten ja koron muuttumisen vaikutukset.

Lataa Excel-pohja

Voit käyttää valmista Excel-pohjaamme tai syöttää itse kaavan taulukkolaskentaohjelmaan. Laskeaksesi korkoa korolle -laskuja, voit käyttää seuraavaa FV-funktiota käyttävää kaavaa:

=FV(korkoprosentti, jaksoja vuodessa, lisäsijoitus jaksolla, lähtöarvo)

Funktion muuttujat on luonnollisesti korvattava referensseillä soluihin, joissa arvot sijaitsevat. Esimerkiksi =FV(A1,A2,A3,A4)

Jos käytössäsi on LibreOffice Calc, kaavan muoto on =FV(A1;A2;A3;A4)

---

Korkoa korolle -ilmiö eli koronkorko on oleellinen osa säästäjän ja sijoittajan tietämystä.

Oletko sinä hyödyntänyt ilmiötä omassa taloudessasi? Sijoitatko rahastoihin Nordnetin tai jonkin muun palvelun kautta? Minkälaisiin tuloksiin olet päässyt ja mitkä ovat tavoitteesi?